Ernst I (Saksi-Coburg-Gotha)
Ernst I (2. tammikuuta 1784 Coburg – 29. tammikuuta 1844 Gotha) oli Saksi-Coburg-Gothan ensimmäinen herttua vuosina 1826–1844 ja sitä ennen Saksi-Coburg-Saalfeldin herttua vuosina 1806–1826 (nimellä Ernst III).[1]
Ernst tuli Saksi-Coburg-Saalfeldin herttuaksi isänsä Fransin kuoltua vuonna 1806. Herttuakunta joutui samana vuonna Napoleonin armeijan miehittämäksi, mutta sai suvereeniutensa takaisin vuoden 1807 Tilsitin rauhassa. Ernst liittyi vuoden 1813 Leipzigin taistelun jälkeen uudelleen Napoleonin vastaiseen liittoon.[1][2] Hän komensi Saksin V armeijakuntaa ja saartoi ranskalaiset Mainzissa. Vuoden 1815 Wienin kongressissa hänelle annettiin Lichtenbergin ruhtinaskunta, jonka hän vuonna 1834 myi Preussille.[1] Hän antoi vuonna 1821 herttuakunnalleen perustuslain. Saksi-Gotha-Altenburgin herttua Fredrik IV kuoli vuonna 1825 ilman perillistä, ja seuraavana vuonna Ernst sai isännättömän herttuakunnan jaossa Saksi-Gothan luovuttuaan vastineeksi Saksi-Saalfeldin alueesta. Hänestä tuli näin Saksi-Coburg-Gothan yhteinen herttua nimellä Ernst I.[1][2]
Ernst I:n ensimmäinen puoliso oli Saksi-Gothan herttuatar Louise vuosina 1817–1826, mutta liittoi päättyi eroon. Toisena puolisona oli vuodesta 1832 Württembergin prinsessa Maria.[1] Ernst I:n seuraajaksi tuli hänen vanhin poikansa Ernst II. Nuorempi poika Albert avioitui Ernstin sisaren Viktorian tyttären, Ison-Britannian kuningatar Viktorian kanssa, ja Albertista polveutuvat Ison-Britannian myöhemmät hallitsijat. Ernstin veli oli Belgian kuninkaaksi vuonna 1831 tullut Leopold I.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst I (Saksi-Coburg-Gotha) Wikimedia Commonsissa
|